Blogin lopettaminen lähellä…

Hei ♡ Tänään tulen kirjoittamaan teille hieman henkilökohtaisemman postauksen. Moni teistä on varmasti huomannut kuinka blogini on pysynyt hiljaisena näiden kuukausien aikana. Vähän väliä olen saanut teiltä kysymyksiä koskien blogiani ja sen tulevaisuutta. Vaikka olen lukenut jokaisen kommentin, ovat vastaukset jääneet vähemmälle. Oikeastaan en ole itsekään tiennyt ollenkaan mitä näihin kysymyksiin olisi pitänyt vastata. Kerronko koko totuuden suosiolla vai valehtelenko? Jos kerron totuuden, niin vähentääkö se blogini arvoa silloin? Jos valehtelen, ajaudunko tuolloin vain tiukemmin kiinni oravanpyörään? Toisaalta, tiedänkö itsekään koko totuutta?

Kaikki lähti siitä, kun aloin miettimään blogini tulevaisuutta. Siinä missä ennen blogini oli ollut maailman rakkain harrastus, en löytänyt tuota samaa rakkautta enää. Kaikki alkoi tuntua hyvin raskaalta ja jo pelkästään blogin avaaminen tuotti hankaluuksia. Pää löi tyhjää ja sormet eivät enää toimineet näppäimistöllä. Keskustelupalstojen ilkeät keskustelut ja ongelmat blogin tekniikassa veivät oman kiinnostuksensa bloggaamiseen. Myös kaapatut käyttäjätunnukset ja oma väsymys ajoivat kiinnostuksen pois blogista. Yksi iso vaikuttava asia oli myös asioiden riistäytyminen käsistä. Siinä missä ennen olin hallinnut koko elämääni ja tiennyt tasantarkkaan missä oikein mennään, en enää pysynyt omien ajatusten perässä. Yritin etsiä itseäni ja löytää tarkoituksen niin työlle kuin myös vapaa-ajalle.

Opiskelusta tuli myös kuukausi kuukaudelta yhä tärkeämpi asia. Opiskelu olikin itseasiassa ainoa asia, jota pystyin kunnolla hallitsemaan. Tiesin tasantarkkaan kuinka monta sivua voisin päntätä tänään ja kuinka paljon kehittyisin viikon aikana. Omalla panostuksella pääsisin omiin tavoitteisiini ja se jos jokin antoi lisäpotkua opinnoille. Toisin oli blogin kanssa. Et voinut ikinä tietää mistä postauksesta tulisi hitti tai floppi. Kävijämäärien tarkkailu alkoi ahdistaa ja klikkipostauksien teko hirvittää. Olisiko aivan pakko julkaista tämä postaus, jotta pääsisin tavoitteisiin? Kuinka kävisi yrittämisen ja työnteon, jos kävijämäärät laskisivat dramaattisesti? Asiakassuhteiden? Vaikka tiesin, että tätä tahtia blogini liikenne tulisi hiljentymään tyystin, en vain voinut avata tietokonetta. En vain pystynyt siihen. Kuukausien ajan jo ajattelinkin, että ehkä on aika sulkea blogi ja hyväksyä vain tämä tilanne. Lopulta en enää välittänyt mistään mikä liittyi blogiin ja uhosin kaikille lopettavani tämän touhun. Mietin myös Facebookin, Instagramin ja Snapchatin poistamista. Siinä samalla kun uhosin ystävilleni blogini lopusta, sain pyyhkiä silmäkulmiani kyynelistä. Tältäkö nyt tuntuisi blogin lopettaminen? Tässäkö kaikki nyt sitten oli?

Mietin koko kevään ja alkukesän blogini tulevaisuutta ja kaikkea siihen liittyvää. Juttelin jopa vanhempieni ja ystävieni kanssa tästä asiasta. Suljin muutamaksi viikoksi blogin kokonaan ja punnitsin eri vaihtoehtoja. Välillä olin täysin lopettamisen kannalla, välillä taas rakkaus bloggaamiseen vei voiton. Olin kahden tulen välissä tietämättä mitä haluaisin tehdä. Vasta kaksi viikkoa Ranskassa teki tehtävänsä. Koko tuon matkan kuljin kamera kädessä ja otin kuvia milloin mistäkin. Siinä samalla kun kuvasin videota Disneylandissa tajusin kuinka paljon rakastan bloggaamista ja videoiden tekemistä. Pian jo vollotin kuin pikkulapsi keskellä Disneylandia.. Jep, varmaan kaunis näky haha. Itseasiassa en edes tiennyt minkä takia itkin? Kai ne olivat onnenkyyneleitä ja helpotuksen tunnetta. Kuka tietää. Joka tapauksessa tuosta päivästä lähtien aloin kasvattamaan itseluottamusta takaisin ja ymmärsin kuinka hiton hyvä olen tässä touhussa (huomaa leikkimielisyys). Miksi luopuisin jostain sellaisesta, jonka eteen olen tehnyt tuhansia tunteja töitä? Miksi ihmeessä luopuisin rakkaasta harrastuksesta ja työstä? Lopulta annoin itselleni anteeksi kaikki ne negatiiviset ajatukset ja päätin jatkaa “puhtaalta pöydältä.”

Joten tässä sitä nyt ollaan. Motivoituneempana ja levenneempänä kuin koskaan. Tiedän, että olen ollut aivan hirveä bloggaaja jo useamman kuukauden ajan, mutta tuo asia tulee NYT korjautumaan. Tulen toteuttamaan kaikki ne luvatut postaukset ja videot myös. Ensi viikon maanantaina alkaa aivan uusi kausi täällä blogissani. Tämän viikonlopun aikana yritän saada blogin ulkoasun miellyttäväksi ja toimivaksi. Olen lähettänyt muutamalle mediatoimistolle jo tarjouspyyntöä mitä tulee nettisivuihin. Omat taidot eivät ihan riitä tuohon koodaukseen. Maksoi mitä maksoi, haluan nyt kerralla saada hyvät ja toimivat nettisivut. Jos siellä ruudun toiselta puolelta löytyy myös hyviä osaajia mitä tulee nettisivujen tekemiseen, niin viestiä saa laittaa osoitteeseen natalie@natalievilen.com tai natalievilen@gmail.com.

Ps. Sain myös takaisin vanhan ja rakkaan YouTube -tilin!!! HAPPINESSS! Hetki siinä meni, mutta nyt se on hallinnassani. Olen niin onnellinen! Vielä kun saisi takaisin vanhan Instagram -tilin. Tuo alkuperäinen YouTube löytyy täältä! Tulen laittamaan nuo vanhat videot julkiseksi tämän viikonlopun aikana. I’m so SO freaking happy!

Ja, ja ja… Paljon olisi vielä asioita kerrottavana, mutta jätän jotain mielenkiintoa myös seuraaviin postauksiin 😉 Kaiken kaikkiaan on ihana olla takaisin! Jatkossa tulen tekemään blogia täysin omin ehdoin ja toivon niin paljon, että löydätte tänne myös tulevaisuudessa. On niin paljon kerrottavaa teille. Nyt kysymys kuuluukin, oletteko te täällä?!

Mahtavaa viikonloppua ♡

21 Comments

Outfit from Nice

Yellow dress

Mekko Zara / Aurinkolasit Pariisi / Laukku Maxi Bazaar Nizza / Sandaalit Kreikka

Dress from Zara / Sunglasses from Vintage Store Paris / Bag from Maxi Bazar Nice / Swarovski sandals from Greece

Tässä tulisi teille pitkästä aikaan asupostausta. Ostin tämän super ihanan keltaisen mekon alennusmyynneistä täältä Nizzasta. Hintaa mekolle kertyi vain vähän päälle 30 euroa. Ei siis yhtään paha. Ostin itseasiassa tämän mekon ystäväni häihin, mutta olihan sitä vähän kokeiltava päälle. Laukun ostin vain 15 eurolla läheisestä basaarista. Olin unohtanut pakata kokonaan rantakassin mukaan, joten isommalle kassille tuli tarvetta. Itseasiassa olin etsinyt tällaista käsintehtyä rantakassia. Vaikka laukku on todella rento, sopii se hyvin juuri näihin maisemiin. Kengät ovat Kreikasta ja aurinkolasit Pariisin vintage -liikkeestä. Koko asu alle 70 eurolla. Täällä Nizzassa on muuten ollut aivan upeat säät. Joka päivä lähes 35 astetta lämmintä. Ehkä jopa liiankin kuuma, jos näin voisi sanoa. Toisaalta ei saa valittaa. Kerrankin aurinkoa sateen sijasta!

Täällä Nizzassa on sujunut kaikki todella kivasti. Olen niin rakastunut tähän maahan. Nämä kuvat ovat otettu EF Nizzan asuntolan läheltä. On se vain niin hassua, että mihin tahansa kävelet täällä niin joka puolella on kaunista. Kyllä ne kesäiset maisemat tekevät paljon! Ah en malta odottaa, että pääsen jakamaan teidän kanssanne ensimmäisen videon täältä.

Ihanaa keskiviikkoa kaikille ♡

5 Comments