VAIHTO-OPPILASVUOTENI AMERIKASSA

TIPTON PORK FESTIVAL

Kirjoitin teille viime kesänä postausta vaihto-oppilasvuodestani. Tuolloin katse kohdistui prom-tanssiaisiin, joita tanssittiin High Schoolissa. Tuo tapahtuma oli ehdottomasti yksi vuoden kohokohdista, niin kivaa tuona päivänä oli! Koska kyseinen postaus oli hyvin suosittu, päätin jatkaa tuota postaus-sarjaa vaihto-oppilasvuodestani täällä blogin puolella.

Tällä kertaa tulen jakamaan kuvia myös hyvin mielenkiintoisesta tapahtumasta tai sanoisinko hyvin erikoisesta päivästä. Vielä autossa matkalla paikan päälle en ollut aivan varma minne me olisimme menossa tai mitä menisimme tekemään. Vasta kun saavuimme perille selvisi minulle, että juhlisimme muiden ihmisten kanssa Indianan 200-vuotisjuhlaa hyvin perinteisin menoin.

Mutta päivään ♡ Tunnelma kadulla oli lähes käsinkosketeltavaa. Ihmiset olivat tuoneet paikalle omat retkituolinsa, syötävänsä ja juotavansa. Meininki paikan päällä oli hyvin “amerikkalaista” ohjelmineen päivineen. Vai missä muualla cheerleading, ruoka, kauneuskilpailut, uskonto, isänmaallisuus ja armeija yhdistettynä ovat niin näkyvillä? Luultavasti ei missään muualla kuin Amerikassa.

Päivän aikana kulkueet ja paraatit ajoivat tien päästä päähän esitellen omia taitojaan ja ohjelmiaan. Ehkä mieleenpainuvimmat ohjelmanumerot olivat taidokkaat tanssiesitykset, erilaiset soittonumerot ja American Idols finalistin lauluesitys. Sitä en “tiedä” miksi alle 10-vuotiaat istuivat kruunu päässä autossa ihmisille heilutellen… Tai no tiedän syyn, mutta ainakin itsestäni näin pienten lasten osallistuminen kauneuskilpailuihin tuntuu hyvin oudolta. Täysi-ikäisten naisten kauneuskilpailut ymmärrän jokseenkin, mutta kuka laittaa näin pienen lapsen kisaamaan kisoihin ulkonäöllään?

Kaiken kaikkiaan osallistuminen näille festivaaleille oli kokemuksen arvoinen! Oli upea aistia se tunnelma, joka tästä yhteisöstä huokui.  Harmi etten aivan tarkalleen muista päivän kulkua (vaihto-oppilasvuodestani tulee kuluneeksi tänä vuonna kuusi vai jopa jo seitsemän vuotta), mutta sen muistan kuinka onnellinen olin tuona päivänä. Aurinko paistoi täydeltä taivaalta, vaikka oli jo syyskuu. Ihmiset olivat iloisia ja hyvin kannustavia toisiaan kohtaan.

 

Ah, olipa nostalgista kaivaa näitä vanhoja kuvia muistitikun kätköistä… Jos vain voisin, palaisin näihin hetkiin. Haluaisitteko muuten kuulla lisää tarinoita vuodestani?

Ihanaa iltaa teille ♡

13 Comments

KAUNEUDEN ETEEN PITÄÄ KÄRSIÄ?

YESTERDAY'S OUTFIT

Nahkatakki H&M // Farkut Gina Tricot // Paita Forever21 // Korkokengät Mango // Laukku Prada

Leather jacket from H&M // Jeans from Gina Tricot // Blouse from Forever21 // High heels from Mango // Bag from Prada

Nyt sen aika on tullut. Kamerani vetelee viimeisiään. Olen tehnyt lähes kaiken entiselle rakkaudelle, mutta mikään ei tunnu enää auttavan. Suuntaan huomenna Rajala Pro Shoppiin ja kyselen hieman kameroista ja niiden ominaisuuksista enemmän. Tiedän aikalailla mitä haluan, mutta haluan saada vielä varmuuden päätökselleni. En halua nimittäin tehdä hutiostosta. Nuo kamerat ovat sen verran kalliita… Ah mutta ihanaa, pian saan kotiin uuden rakkauden.

Mitä teille kuuluu? Eilen aamulla kävin siellä tatuoinnin poistossa. Seuraava aika olisi sitten vasta neljän kuukauden päästä. Niin hyvin tuo teksti on kuulemma lähtenyt jo kulumaan. Jes! Tällä hetkellä kylkeni näyttää aivan hakatulta ja kipeäkin se on, mutta ei voi mitään. Kauneuden eteen pitää kärsiä vai pitääkö? Luin eilen illalla artikkelin, jossa puhuttiin kauneudesta ja kärsimyksestä. Tutkimuksessa kartoitettiin, kuinka paljon naiset ovat joutuneet kärsimään kauneutensa eteen ja kuinka yleisiä haaverit ja pienet tapaturmat ovat erilaisten kauneustoimenpiteiden yhteydessä. 72 prosenttia vastaajista myönsi satuttaneensa itsensä jollain tapaa yrittäessään elää terveys-, kauneus- tai muotitietoisesti. Myönnän, kuulun näiden 72 prosesentin joukkoon. Poistan tällä hetkellä pieleen mennyttä tatuointia, kävelen korkokengissä lähes päivittäin ja suoristan hiuksiani polttaen välillä sormeni. Vaikka edelleen "kärsin" kauneuden eteen, on tuo kärsimys vähentynyt huomattavasti iän mittaan.  Enää en värjää hiuksiani allergisoivalla värillä, osta liian pieniä vaatteita, polta itseäni auringossa, valkaise hampaitani tai kävele talvella liian vähäisissä vaatteissa. Muistan kuinka vielä muutama vuosi sitten ostin liian pieniä ja puristavia vaatteita. Tai sanotaanko näin, että vartaloni piti mahtua tietyn kokoisiin vaatteisiin. Farkut pitivät olla 36, paidat XS-S. Siinä sitten kuljettiin liian pienissä paidoissa ja puristavissa housuissa. Vasta vuosi sitten hoksasin, ettei tämä ajattelutapa veisi pitkälle. Mitä sitten vaikka ostaisin ne yhden koon isommat housut? Tulisiko kukaan tätä asiaa huomaamaan? Luultavasti ei. Aiheuttaisin itselleni vain turhaa kärsimystä ja kipua liian pienissä vaatteissa.

En haluaisi liittää kärsimystä ja kipua yhteen kauneuden kanssa, mutta olisi tyhmää kumminkin väittää, ettei kauden eteen joutuisi kärsimään. Jokainen meistä varmaankin leikkaa varpaankyntensä, harjaa takkuiset hiuksensa aamuisin, naiset sheivaavat ihokarvojaan ja pukeutuvat tilanteisiin sopivalla tavalla. Vai onko täällä naista, joka ei olisi esim. hikoillut juhlamekossa kesäisenä päivänä? Luultavasti ei. Vaikka kauneus ja kärsimys kulkevat jokseenkin käsikädessä, toivoisin monen siellä ruudun toisella puolella ymmärtävän sen, että juuri tuota kärsimystä voi karsia. Karsia aika paljonkin. Mitä jos seuraavan kerran ostaisit ne mukavat ja sopivan kokoiset vaatteet – liian pienten vaatteiden sijasta ja söisit sen kauan himoitun jälkiruoka-annoksen. Skippaiset ne huonosti kiinnittyvät irtoripset, puhumattakaan liian pienistä ja puristavista 20cm koroista. En väitä, etten itse enää kärsisi kauneudesta, kyllä näin aina välillä teen. Olen vain tehnyt elämän itselleni helpommaksi. Syön sen jäätelöannoksen mikäli haluan ja kuljen vaatteissa, joissa tunnen oloni hyväksi. 

Tatuoinnin poisto, olkoon se viimeinen kärsimys.

Ihanaa keskiviikkoa  ❤

// Okay, so I have finally decided to get a new camera. My old one is literally dying, I have done everything in order to retrieve it, but nothing seems to work anymore. Tomorrow I will be heading to the camera shop and ask more about the cameras and their functions. I do know what I’m looking for, but I want to get the exactly right camera because it is quite a big investment, and I will use it for years, therefore it has to be the right one. Can’t wait to shoot photos with the new camera though. 

How have you guys been? What’s new? How’s the spring going? Yesterday I went to my tattoo removal appointment and my next appointment will be in four months, thank god. Apparently my tattoo has started to fade quite well, and therefore I don’t need to go as often now. My side looks absolutely horrendous, like I was beaten or something, and it hurts too, but I want to get rid of this tattoo, and that’s what it takes, gotta go through with the pain. I was reading this article yesterday about women’s beauty issues and the pain that comes with trying to be pretty and look good. 72% of the women that were a part of the experiment had said that they have experienced some kind of pain trying to get to look a certain way or dress in a certain way. I must admit that I belong to that 72% myself. I used to try and fit myself into small jeans and clothes in general. Only XS-S and jeans had to be 36, no matter how tight they were. Only lately I have come to realize how stupid this is. There is no point in suffering in those kinds of things, surely if you get your bikini wax, that’s always going to hurt, and it’s worth the pain, but it’s not worth the pain trying to fit yourself in 36 jeans if you are actually a 38. I don’t bleach my hair anymore; I don’t whiten my teeth or wear too little clothes during winter, because that simply is pure stupidity. You should get yourself the right size of jeans, because trust me, no-one will even notice. 

I don’t want to associate beauty with pain, but it’s not true. We all suffer a little while brushing our hair, getting our nails done, shaving legs and wearing tight or short dresses that sometimes are uncomfortable. Or is there someone reading this blog who hasn’t experienced any pain to look at least decent. I don’t think so. You are always going to experience a little bit of torture while trying to look gorgeous, but you can tolerate how much you are willing to go through with it. I suggest you to eat the ice-cream cone, buy one size bigger jeans that won’t leave marks on your thighs and still feel as gorgeous as ever.

My tattoo removal shall be my last experience of chosen pain when it comes to beauty.

Have a wonderful Wednesday!

12 Comments